Haluatko liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon? Ota yhteyttä!
Laajaniityntie 3, 01620 Vantaa • puh. 09 5893 9060 • info@lkvtuijahurme.fi

Virtuaalinäyttöihin luottaminen voi käydä kalliiksi: ostajalla velvollisuus tarkastaa asunto ennalta!

Takapuoli sohvalle, tietokone auki ja asuntokauppoja tekemään. Nykyään ei ole pakko ajaa sunnuntainäytöille, kun asuntoihin voi tutustua videoiden, 3d- ja virtuaaliesittelyjen avulla. Esimerkiksi Kiinteistömaailma aloitti asuntojen videoesittelyt omista kohteistaan viime vuonna, ja parhaimmillaan videoita on katsottu yhden kuukauden aikana yli 260 000 kertaa. Aktia Kiinteistönvälitys on puolestaan juuri aloittanut asuntojen virtuaaliesittelyt. Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen uskoo, että jollain aikavälillä teknologia mahdollistaa myös tuoksujen ja äänien tuomisen osaksi asunnon virtuaalista esittelyä. ”Tämä on kohtuullisen pitkän ajan visiointia. Lähivuosina ihmiset ostavat varmasti kotinsa kuten nytkin eli käymällä paikan päällä”, Heikkinen sanoo. Tamperelainen kiinteistönvälitysliike Glik alkoi käyttää kolmiulotteisia eli 3d-esittelyjä pari vuotta sitten, kun kuviin vaadittavan kameran tekniset ominaisuudet alkoivat olla riittävät. Glik ei kuitenkaan tee kolmiulotteisia esittelyjä kaikista kohteista. ”Uutta teknologiaa pitää käyttää harkitusti. Se toimii esimerkiksi silloin, kun kohteena on mökki Lapissa, jonne kaikki ostajat eivät lähde paikan päälle katsomaan”, sanoo yrittäjä Leo Aalto.

Virtuaaliset ja kolmiulotteiset mallit sopivat hyvin myös uudisrakentamiseen. Niiden avulla ostaja pystyy hahmottamaan asuntoja ennen kuin niitä on rakennettukaan. Esimerkiksi rakennusyhtiö SRV käyttää virtuaalisia esittelyjä joissakin uusissa kohteissaan. Sitä vastoin pieniin vanhoihin kerrostaloasuntoihin 3d-esittely ei välttämättä tuo lisäarvoa. Aallon mielestä videoesittelyt sitä vastoin sopivat useimpiin kohteisiin. ”3d toimii niin kuin muukin markkinointi asuntokaupassa – kohteen ehdoilla”, Aalto sanoo. Hän muistuttaa, että viime kädessä asiakkaat eli myyjät ja ostajat päättävät, mitä markkinointikeinoja kiinteistönvälittäjät ottavat käyttöön. Kiinteistönvälittäjät kehittävät uusia markkinointikeinoja, koska kilpailu välittäjien välillä on taantuman aikana kiristynyt. Taistelua käydään paitsi toimeksiannoista, myös ostajien huomiosta. Kiinteistönvälitysketju SKV on kehittänyt Kodin Tarina -konseptin, jossa asiakas kirjoittaa itse asuntonsa esittelytekstin. Konseptin taustalla on ajatus, että monet haluavat päästä vaikuttamaan oman asuntonsa myyntiin, ja asukas itse tuntee kotinsa ja sen ympäristön parhaiten. SKV:n toimitusjohtaja Timo Kaislan mielestä kiinteistönvälittäjien pitäisi kehittää palveluitaan nykyistä reippaammin. ”Suomessa ei uskota, että parantamalla palvelua parannetaan myös myyntiä. Täällä on nähty uutta aika vähän”, seitsemässä maassa asunut Kaisla sanoo. Hänen mukaansa Ruotsissa on saatu toimimaan jopa konsepti, jossa asiakas hoitaa itse oman asuntonsa esittelyn. Suomessa tiettävästi ainoana tällaista palvelua tarjoaa helsinkiläinen Houses4you. ”Asuntokauppa on kulttuurisidonnaista, ja Suomessa ollaan hirveän turvallisuushakuisia. Mitä tahansa konseptia ei voi tuoda muualta”, Kaisla sanoo. Esimerkiksi Kiinteistömaailman vuonna 2007 lanseeraama tarjouskauppa löytyi alunperin Ruotsista, ja nykyään sitä tarjoavat monet suomalaiset välitysliikkeet. Tarjouskauppa on siitä harvinainen konsepti, että sen voi katsoa myös muuttaneen suomalaista asuntokauppaa. Silti siitäkään ei tullut vallitsevaa käytäntöä. Suurin osa asuntokaupasta tehdään edelleen perinteisellä tavalla – Kiinteistömaailman omistakin kaupoista kaksi kolmesta. Kiinteistönvälitysliike Open Marketilla on puolestaan ollut vuosia nimensä mukaisesti malli, jossa Open Marketilla myynnissä oleva kohde on avoin myös kilpaileville välitysliikkeille. Open Marketin toimitusjohtaja Panu Oksasen mukaan avoin konsepti on osa hänen ideologiaansa. ”Näin asuntokauppa toimii ulkomaillakin.” Toistaiseksi Oksasen ideologia on kuitenkin ollut liian radikaali Suomeen. Avoimella konseptilla on tehty vain satunnaisia kauppoja. Oksanen jaksaa kuitenkin uskoa, että muut välittäjät innostuvat konseptista ajan mittaan. Kaikkia kohteita ei välittäjätkään saa myytyä. Myymättä jäänyt kohde on huonoa asiakaspalvelua ja kannattamatonta liiketoimintaa, Oksanen sanoo.

Välittäjät ovat kiinnostuneita myös niistä, jotka haluavat myydä asuntonsa itse. Kiinteistömaailman Heikkinen laskee, että asuntonsa itse myyvät muodostaisivat jo Suomen kolmanneksi suurimman kiinteistönvälitysketjun. Kiinteistömaailmaa kiinnostaa kehittää palveluita myös heille. ”Moni haluaa myydä itse, mutta asuntokauppa vaatii sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota asiakkaalla itsellään ei välttämättä ole. He tarvitsevat vähän apua”, Heikkinen sanoo.

Mutta palataanpa vielä hetkeksi sinne kotisohvalle. Jos todella tekisin ostotarjouksen pelkän 3d- tai virtuaaliesittelyn perusteella, olisiko se oikein? Mitä laki sanoo? Laki ei kiellä ostamasta asuntoa käymättä paikan päällä. Joissain tapauksissa esimerkiksi sijoittajat ovat saattaneet ostaa asuntoja myös pelkkien papereiden perusteella. Mutta tällöin ostaja ottaa tietoisen riskin. Lain mukaan ostajalla on nimittäin ennakkotarkastusvelvollisuus. Jos ostaa asunnon käymättä siellä ja havaitsee asunnossa virheitä jälkeenpäin, ostajan voi olla turha lähteä käräjöimään ja hakemaan hyvitystä. ”Ostaja ei lain mukaan voi vedota virheenä sellaiseen seikkaan, jonka hän on havainnut tai joka hänen olisi pitänyt havaita ennakkotarkastuksessa”, sanoo asuntojuridiikkaan erikoistunut lakimies Marko Rintanen.

Siksi kiinteistönvälittäjät eivät juurikaan suosittele kenellekään asunnon ostoa pelkän virtuaaliesittelyn tai minkään muunkaan markkinointimateriaalin perusteella. Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden takia Rintanen ei suosittele edes mökin ostoa Lapista käymättä paikan päällä.

http://www.hs.fi/koti/a1476334967017