Asuntokaupan kokonaisarvo nousi yli 17,3 miljardin euron ja kauppojen lukumäärä noin 100.000 kappaleeseen
Suomen asuntokaupan kokonaisarvo nousi vuonna 2015 yli 17.3 miljardin euron. Vanhojen ja uusien asuntojen kauppojen lukumäärässä yllettiin noin 100.000 kappaleeseen, mikä merkitsee, että kokonaismäärä kasvoi noin 3,7 prosentilla edellisvuodesta.
Vuoden 2015 asuntokaupan määrästä ja arvosta tekemässään tuoreessa arviossa KVKL hyödyntää oman hintaseurantapalvelunsa tietojen lisäksi Tilastokeskuksen ja sitä kautta myös verottajan aineistoja. Tarkastelussa ovat näin ollen mukana kiinteistönvälittäjien välittämien kauppojen lisäksi myös muiden kuin välitysammattilaisten tekemät kaupat.
Vanhojen osakeasuntojen kauppamäärä nousi edellisvuoteen verrattuna alle 6 prosenttia ja vanhojen omakotitalojen kauppamäärä noin 6,8 prosenttia. Uusien asuntojen kauppamäärissä otettiin edellisvuoteen nähden takapakkia. Eniten laskivat uudet omakotitalokaupat, noin 5 prosenttia. Uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa laskua edellisvuoteen oli reilu 3 prosenttia. Uudet ja vanhat kohteet yhteen laskien kaikkien asuntokauppojen määrä oli vuonna 2015 arviolta noin 3,7 prosenttia edellisvuotta suurempi.
“Määrät ovat vielä jonkin verran epätarkkoja, mutta erittäin hyvin suuntaa-antavia. Ne tulevat tarkentumaan laskennan edetessä. Oman tilastopalvelumme kautta olemme havainneet, että esimerkiksi käytettyjen asuntojen kauppa eteni vuonna 2015 karkeasti noin 5 prosentin kasvussa. Myös joulukuussa vanhojen asuntojen kauppa oli vielä yli 4,5 prosenttia vuodentakaista vilkkaampaa”, kertoo KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.
Nyt julkistetuissa KVKL:n kokonaisarvioissa ovat mukana niin ammattilaisten välityksellä kuin ilman välittäjää myydyt kohteet. Tällä tavalla kaikki kaupat yhteen laskien esimerkiksi vanhoja osakeasuntoja myytiin Suomessa vuonna 2015 yhteensä noin 66.000 kappaletta, kun edellisvuonna päästiin vain 62300 ja vuonna 2013 noin 67300 kappaleeseen.
”2000-luvulla kaikkien vanhojen osakeasuntojen kauppamäärien keskiarvo on ollut vajaat 73.000 kappaletta per vuosi. Vuoden 2015 osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen keskiarvovuoteen verrattuna reilu 6500 kauppaa on jäänyt vuonna 2015 tekemättä”, laskeskelee Malila.
Asuntokauppa on asia, jolla on suuret välilliset seurausvaikutukset myös muuhun yhteiskuntaan. Kotimarkkinoilla toimivat remonttiyritykset, sisustusliikkeet, suunnitteluyritykset, kuntotarkastajat ja monet muut ovat olleet välitysalan lisäksi viime vuosina merkittäviä kärsijöitä, kun tehtävää työtä on ollut vähemmän kuin aiemmin”, hän kuvaa.
Hieman pidemmällä tarkastelujaksolla asunto- ja kiinteistökaupan 2010-luvun aallonpohja näyttää osuneen vuoteen 2014. Vuonna 2015 markkinoiden suunta oli edellisvuoteen verrattuna selvästi ylöspäin.
Kaupallisesti vilkkaimmat vuodet ovat olleet vuodet 2005, 2006 ja 2007, jolloin kauppaa on markkinoiden tärkeimmässä ”artikkelissa”, vanhoissa osakeasunnoissa tehty kunakin vuonna yli 80.000 kappaletta vuotta kohden.
Tarkasteluhistorian kehnoin vanhojen osakeasuntojen kauppavuosi oli vuosi 1990, jolloin vanhoja osakeasuntoja myytiin vain hieman yli 40.000 kappaletta eikä vuonna 1991: kaan päästy kuin noin 45800 kappaleeseen.
Vanhat ja uudet asunnot (=mukana valmistuneet, ei välttämättä myydyt uudet asunnot) yhteen laskien päästiin kauppojen ja tuotannon yhteismäärässä vuonna 2015 noin 100.000 kappaleeseen. “Vain kaksi kertaa eli vuonna 2002 ja 2014 on vanhojen ja uusien asuntojen vertailukelpoinen kappalemäärä Suomessa pudonnut 2000-luvulla alle maagisen 100.000 kappaleen rajan.”
Katsauksessa esitetyt luvut ovat perustuvat Tilastokeskuksen ja KVKL:n oman hintaseurantapalvelun (KVKL HSP) tietoihin.
KVKL Tiedotus 21.1.2016
