Uusien asuntojen kauppa on kiihtynyt 2000-luvun ennätystasolle pääkaupunkiseudulla. Myös myyntiin tarkoitettuja asuntoja rakennetaan juuri nyt erittäin paljon. Myynnissä olevien asuntojen hinnat ovat kallistuneet rajusti Vantaalla, mutta laskeneet Espoossa. Tiedot käyvät ilmi Rakennuslehden ja Helsingin Sanomien selvityksestä. Selvitys koskee Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten uusia asuntoja. Tiedot perustuvat STH-Group Oy:n seurantaan. Selvityksen mukaan uusien asuntojen kauppa käy tällä haavaa todella kuumana. Nykyvauhdilla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa tehdään 5 115 sääntelemättömän uuden asunnon kauppaa vuodessa. Sääntelemättömyys tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi asuntojen myyntihintoja ole rajoitettu. Kauppavauhti on ennätyksellisen kova, sillä kymmenen vuoden keskiarvo on noin 2 800 kauppaa vuodessa. Huhti–lokakuussa tehtyjen kauppojen vauhti ylitti keskiarvotason siis 82 prosentilla. Tämän vuosituhannen aikaisempi ennätyskin ylittyy 13 prosentilla. Jo lähes joka neljäs pääkaupunkiseudun asuntokauppa tehdään uudesta asunnosta. Uusien asuntojen osuus on tämän vuosituhannen korkein. Selvitys koskee asuntokohteita, jotka ovat kuluttajamyynnissä. Tilastossa eivät näy sellaiset kokonaiset asuntokohteet, jotka sijoittaja on ostanut kokonaisena rakennusliikkeeltä. Asuntokauppa onkin siten todellisuudessa vielä vilkkaampaa kuin tilastot osoittavat.
Kaupan kiihtyminen näkyy HS:n haastattelemien asunnonvälittäjäyritysten mukaan selvästi. ”Uudiskohteiden kauppa on erittäin hyvässä kasvussa. Kauppa käy etenkin suurten kauppakeskusten lähellä”, sanoo OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistönvälitysjohtaja Max Meder. Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagman sanoo, että erityisen hyvin kaupaksi menevät pienet yksiöt ja kaksiot. ”Olemme olleet mukana esimerkiksi Myyrmäessä kolmessa talossa, johon on tehty pieniä asuntoja. Pienimmät olivat 20,5 neliön yksiöitä. Sellaiset asunnot viedään tällä hetkellä ihan käsistä ja niissä tuntuu olevan valtava buumi”, Hagman sanoo. Hagman sanoo, että uudet asunnot kiinnostavat paljon myös piensijoittajia. ”Eihän Suomesta raha ole vielä loppunut mihinkään. Asuntoja pidetään hyvänä, tasaista tuottoa tuovana sijoituksena.” Sijoittajien liikehdintä on huomattu myös OP-Kiinteistökeskuksessa. ”Sijoittajat eivät välttämättä hae enää tänä päivänä kaikista halvinta ja suurinta tuottoa juuri nyt tuottavaa kohdetta, vaan he ajattelevat tilannetta ja tuottoa pidemmällä aikavälillä. Silloin uudiskohdekin on erinomainen hankintapala”, Meder sanoo.
Kaupat ovat lisääntyneet puolen vuoden jaksolla eniten Vantaalla ja Helsingissä. Vantaalla kauppojen määrä on kasvanut 19 prosentilla ja Helsingissä 15 prosentilla edelliseen vertailujaksoon nähden. Edellisenä vertailujaksona toimi lokakuun 2015 ja huhtikuun 2016 välinen aika. Espoossa kauppojen määrän kasvu on hiljaisempaa, sillä kaupat ovat kasvaneet ainoastaan neljällä prosentilla. Helsingin osuus kaupoista on runsaat 40 prosenttia. Huomionarvoista on, että Vantaalla tehdään jo enemmän kauppoja (osuus 32 prosenttia) kuin Espoossa (osuus 27 prosenttia).
Vantaalla kauppa käy kuumana etenkin Kehäradan varrella sijaitsevien Kivistön ja Leinelän lähettyvillä. Nykyisistä keskuksista liikehdintää riittää Myyrmäen ja Tikkurilan liepeillä, kertoo Vantaan maankäytöstä ja rakentamisesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd). ”Ne nousevat nyt 1970-luvun kolmikerroksisesta tasosta kahdeksan kerroksen korkeuteen”, Penttilä sanoo. Kiinteistövälittäjäfirmat selittävät Vantaan vetoa Helsinkiä ja Espoota alhaisemmalla hintatasolla, kehäradan tuomilla kulkuyhteyksillä, Kivistössä kesällä 2015 järjestetyillä asuntomessuilla ja joustavalla kaupunkisuunnittelulla. ”Minulla on sellainen tuntuma, että Vantaa on ollut kaavoituksessa ja autopaikoissa pääkaupunkiseudun kaupungeista joustavin”, Huoneistokeskuksen Hagman sanoo. Käytännössä joustavuus näkyy niin, että esimerkiksi Kivistössä Vantaa on kaavoittanut kerrostaloille alkuperäistä enemmän rakennuspaikkoja. ”Kivistössä kerrostalojen määrä on lisääntynyt oleellisesti. Se selittyy myös sillä, että uusi urbanismi on vallallaan myös täällä eli ihmiset haluavat asua aiempaa enemmän kaupunkimaisesti kerrostaloissa. Se näkyy myös pientalojen rakennusluvissa. Niiden määrä on suhteellisesti ja määrällisesti pienempi kuin kymmenen vuotta sitten”, Penttilä sanoo.
Vantaan hintaetua ei välttämättä ole enää kauaa, sillä Rakennuslehden ja HS:n selvityksen perusteella Vantaan uusien asuntojen hinnat lähestyvät Espoota. Vantaan uusien asuntojen hinnat nousivat vuodessa lähes 10 prosentilla ja Helsingissä 7 prosentilla. Espoon ja Kauniaisten alueella uusien asuntojen hinnat puolestaan laskivat 7,5 prosenttia. Vantaan ja Espoon välinen hintaero on kaventunut nopeasti. Espoossa uudet asunnot ovat tyypillisesti olleet selvästi Vantaata kalliimpia. Vielä vuosi sitten Espoon keskihinta ylitti 1 437 eurolla Vantaan keskineliöhinnan. Nyt hintaero on enää 587 euroa neliöltä. ”Se on asia johon yritämme puuttua omalla tavallamme. Haluamme osoittaa, että myös kohtuuhintaisia asuntoja voidaan täällä tuottaa. Asuntojen hintojen nousu on huoli”, Vantaan Penttilä sanoo.
Espoossa myytävien asuntojen keskihintaa on pudottanut se, että 19 prosenttia asunnoista on rakenteilla kaupungin luovuttamille vuokratonteille. Osuus on nyt selvästi keskimääräistä suurempi. Asuntojen hinta halpenee, kun tontin kustannus siirtyy asukkaiden asumisaikaiseksi kuluksi. Espoon asuntopäällikkö Anne Savolainen kertoo, että vapaarahoitteisia omistusasuntoja on rakenteilla kaupungin vuokratontille Espoon keskuksen Suviniityssä ja Kauklahden Bassenkylässä. Näillä alueilla asuntojen hinnat ovat koko Espoon keskihintoja alempia. Helsingissä vapaarahoitteinen uusi asuntoneliö maksaa keskimäärin 6 766 euroa (nousua 7,0 prosenttia vuodessa). Espoo– Kauniainen-alueella keskimääräinen neliöhinta on 5 262 euroa (laskua 7,5 prosenttia) ja Vantaalla 4 675 euroa (nousua 9,9 prosenttia).
Myös uusien asuntojen rakentaminen on juuri nyt poikkeuksellisen vilkasta. Pääkaupunkiseudulla on nyt rakenteilla 3 030 myyntiin tarkoitettua asuntoa. Rakenteilla on siis selvästi enemmän asuntoja kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rakentamislukujen osaltakin kannattaa muistaa, että osa asunnoista menee tilastojen ohi sijoittajille kokonaisina kohteina. Rakentamisen vilkkautta lisäävät myös tuetut vuokra- ja asumisoikeuskohteet. Tuotanto painottuu vahvasti kerrostaloihin. Espoo on noussut suurimmaksi sääntelemättömän tuotannon asuntoaloittajaksi 33 prosentin osuudella. Helsingin vapaan tuotannon osuus on 31 ja Vantaan 29 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla on myynnissä 3 629 uutta asuntoa. Se on noin 1 100 asuntoa enemmän kuin keskimäärin kymmenen vuoden aikana. Määrä on suurin piirtein vuoden takaisella tasolla. Myytävä lisääntyi selvästi Espoossa (lisäys 340 asuntoa) ja Vantaalla (lisäys 124 asuntoa), mutta väheni Helsingissä (vähennys 83 asuntoa). Rakenteilla olevia myymättömiä asuntoja on 3 030. Myymättömät valmiit uudet asunnot (599) eivät ole enää ongelma. Määrä on vain 16,5 prosenttia koko tarjonnasta. Näyttää siltä, että varasto ei enää pienene nykyisestä.
