Me suomalaiset olemme välillä hieman sinisilmäisiä, ainakin jos kodin kuntoon on katsomista. Mikäli autoa ei ole katsastettu, sillä ei enää saa ajaa. Kodissa kuitenkin elellään ihan rauhassa, vaikka viimeiseen 50 vuoteen ei talolle juuri ole tehty mitään. Kyllähän se kotikin vanhenee siinä missä auto ja sen osatkin. Tämä on asia, jota olen ihmetellyt jo pitkään.
Säännöllistä kunnossapitoa kannattaa vaalia monesta syystä. Kodin arvo säilyy, kun sen kunnosta pidetään jatkuvasti huolta. Kukapa ei haluaisi saada kauppatilanteessa kodistaan siihen laittamiaan rahoja takaisin tai hyvällä tuurilla myös voittoa, kodissa on kuitenkin kiinni suurin osa omaisuudestamme.
Hyvässä kunnossa oleva koti on helpompi myydä, mutta ennen kaikkea se on turvallinen ja terveellinen paikka asua. Kun kotia on muistettu kunnostaa säännöllisesti, se on ilo myydä eteenpäin eikä turhiin asuntokauppariitoihin mene aikaa.
Liian usein kodin kuntoa lähdetään selvittämään vasta, kun vauriot ovat silmin havaittavissa. Tässä vaiheessa vauriot ovat yleensä pitkällä rakenteissa ja korjauskustannukset kasvavat. Asuja voi saada kerralla kontolleen jopa kymmenien tuhansien eurojen korjauskustannukset eikä ihan jokaisella ole sellaiseen varaa ilman lisälainaa. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella kunnossapidolla saadaan kohdistettua nämäkin kustannukset oikein ja oikea-aikaisesti.
Järkevä kodin omistaja seuraa ja selvittää kodin korjaustarpeet erilaisten menetelmien avulla koko sen elinkaaren ajan. Tähän tarkoitukseen on suunniteltu monenlaisia ammattilaisen tekemiä tutkimusmenetelmiä. Niistä ehkä tunnetuin on Asuntokaupan kuntotarkastus, joka on ennen asuntokauppoja toteutettava laaja kodin kuntoa selvittävä tarkastus. Ylläpitävään kiinteistönpitoon tähdätään kuitenkin vieläkin paremmin Kodin määräaikaistarkastuksen avulla. Kodin määräaikaistarkastus on kevyempi kodin kuntoa määrittävä tarkastus, joka suositellaan tehtäväksi neljän vuoden välein. Määräaikaistarkastus on erinomainen pohja kodin kunnossapidolle, sillä sen avulla saadaan suosituksia akuuteista ja tulevista kodin korjaus- ja huoltotarpeista.
Vuosia sitten tehtyjen korjausten ja tarkastuksien ajankohtaa on hankala muistaa ilman muistiinpanoja. Siksi suosittelen merkitsemään kaikki kodin kunnossapitoon liittyvät toimet huoltokirjaan. Vuodesta 2000 lähtien huoltokirja on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen myötä pakollinen jokaiselle uudisrakennukselle, mutta suosittelen sitä lämpimästi kaikille.
Usein unohdamme, että jokaisella talon rakenteella, rakenneosalla, järjestelmällä ja laitteella on tekninen käyttöikä, jolloin niiden tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Esimerkiksi profiilipeltikate tulee käyttöikänsä päähän 40 vuoden iässä. Huonokuntoinen katto voi olla vaarallinen, sillä se voi aiheuttaa suurta vahinkoa kodin yläpohjarakenteille ja kodin asukkaiden terveydelle. Säännöllisellä kunnossapidolla näiden elinikää saadaan jatkettua, mutta myös ongelmat havaitaan ennen kuin ne ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia.
Asunto-osakeyhtiöissä peruskorjauksiin varaudutaan tavallisesti kuukausittain kerättävän korjausvastikkeen avulla, joka kuuluu yleensä yhtiövastikkeeseen rahoitusvastikkeen lisäksi. Pientaloasujilla ei ole tapana kerätä korjausvastiketta säästöön, mutta koen että se voisi olla hyvä ratkaisu tulevien vuosien remontteja varten.
Yksinkertaisuudessaan säännöllinen kunnossapito on ihan mukava asia, joka on helppo ottaa osaksi arkea siinä missä auton renkaiden vaihtokin. Maalaisjärjellä selviää pitkälle. Kattoa ei tarvitse vaihtaa joka vuosi uuteen, vaikka innokkaimmat kauppamiehet näin väittäisivätkin. Väärin toteutetuilla korjauksilla tilanne voi jopa muuttua pahemmaksi. Mikäli oma osaaminen ei riitä, kannattaa suosiolla luottaa alan ammattilaisiin.
Raksystems
