Kuntotarkastuksen tarkoituksena on tarjota luotettavaa ja puolueetonta tietoa asunnon kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista. Kuntotarkastus suositellaan tehtäväksi aina kiinteistökaupan yhteydessä, sillä se antaa sekä myyjälle että ostajalle tärkeää tietoa myytävän kohteen ominaisuuksista.
Kuntotarkastuksen voi teettää joko myynnin alussa tai vasta potentiaalisen ostajaehdokkaan löydyttyä. Monessa tapauksessa järkevintä on teettää kuntotarkastus jo ennen myynnin aloittamista, sillä näin myyjä voi tarvittaessa suorittaa tarvittavia korjauksia asunnossa jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin. Kuntotarkastuksen teettäminen etukäteen helpottaa myös välittäjän työtä, sillä näin hinnan arvioinnissa voidaan alusta lähtien ottaa huomioon rakennuksen kunto.
Kuka kuntotarkastuksen tekee?
Kuntotarkastuksen tekijä kannattaa valita huolellisesti, sillä muun kuin ammattitaitoisen tarkastajan laatima kuntotarkastusraportti voi antaa kohteesta puutteellisia tietoja ja johtaa pahimmillaan ikäviin ristiriitoihin kaupan osapuolten kesken. Ammattitaitoisen, kuntotarkastajan tutkinnon suorittaneen tarkastajan voi tunnistaa AKK-tarkastajan nimikkeestä. Muita pätevöityneitä rakennuksen kuntoa koskevien selvitysten tekijöitä voivat olla esimerkiksi kuntoarvioija (PKA), pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM) tai muut rakennusalan asiantuntijakoulutuksen suorittaneet rakennusterveysasiantuntijat.
Kiinteistönvälittäjällä on usein valmiiksi tiedossa muutamia hyväksi todettuja kuntotarkastajia, joita hän voi suositella asiakkaalle. Hyvän välitystavan mukaisesti välittäjän suosittelemat kuntotarkastajat ovat sellaisia, jotka suorittavat tarkastuksen asuntojen kuntotarkastuksesta laadittujen LVI- ja KH-kortistojen ohjeiden mukaan. Lopullisen päätöksen kuntotarkastajan valinnasta tekee kuitenkin aina toimeksiantaja itse.
Kuntoa voidaan selvittää monella menetelmällä
Asunnon kuntoa voidaan selvittää useiden eri menetelmien avulla. Asuntokaupan kuntotarkastuksella tarkoitetaan pääasiassa aistinvaraisilla havainnoilla suoritettua, rakennetta rikkomattomin menetelmin tehtyä rakennusteknistä kunnon arviointia, jonka apuna käytetään teknisiä mittalaitteita. Kuntoarvioksi puolestaan kutsutaan sellaista rakennuksen rakenteellisen kunnon tutkimusta, joka perustuu rakenteita rikkomattomaan, silmämääräiseen havainnointiin.
Kuntotutkimus on laajempi kuin kuntoarvio, sillä siinä perehdytään tyypillisesti jonkin rakennuksen osan kuntoon tarkempien menetelmien, kuten rakenteiden rikkomisen avulla. Kosteuskartoituksen avulla puolestaan voidaan tutkia jonkin yksittäisen vaurion laajuutta ja taustalla piileviä syitä rakenteiden kosteutta mittaavien pintamittauksien avulla.
Perehdy raporttiin huolella, kun ostat asuntoa
Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti, johon kaikkien kiinteistökaupan osapuolten kannattaa perehtyä huolellisesti. Ostajan on hyvä muistaa, ettei kuntotarkastus poista ostajan tarkastusvelvollisuutta, ja usein asunnon kauppakirjaan laitetaankin erikseen merkintä siitä, että ostaja on tutustunut kuntotarkastusraporttiin. Myös välittäjä perehtyy tehtyihin kuntoselvityksiin huolellisesti, ja välitysliikkeen edustaja on mahdollisuuksien mukaan paikalla jo silloin, kun kuntotarkastusta suoritetaan.
Ei ole mitenkään erikoista, että kuntotarkastusraportista löytyy useita pieniä huomautuksia ja korjaustarpeita, joiden määrä saattaa helposti pelästyttää kokemattoman ostajan. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että käytetyssä asunnossa pientä kohennuksen tarvetta löytyy lähes aina, ja osa tarkastuksessa mainituista lisähuomioista voi olla aivan tavallisia asunnon ikääntymiseen liittyviä piirteitä, jotka tarkastajan kuuluu kirjata ylös. Tarvittaessa ostaja voi olla yhteydessä raportin tekijään mahdollisten lisätietojen selvittämisen suhteen.
