Ohje hyvästä välitystavasta!
Kiinteistönvälittäjien toimintaa valvotaan Suomessa monin tavoin. Keskeisiä kiinteistönvälittäjän työssä tarvittuja säädöksiä ovat esimerkiksi Kuluttajansuojalaki (38/1978), Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000), Maakaari (540/1995) sekä Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (1075/2000). Näistä viimeksi mainitussa on säädetty, että välitystoiminnassa on noudatettava hyvää välitystapaa, ja että kiinteistönvälitysliikkeestä vastaavan hoitajan tulee huolehtia välitystoiminnan harjoittamisesta hyvän välitystavan mukaisesti.
Laissa ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, mitä hyvä välitystapa käytännössä tarkoittaa. Tästä syystä kiinteistönvälitysalan toimijat ovat laatineet ohjeistuksen Hyvästä välitystavasta, jonka tarkoituksena on tarjota käytännön ohjeet hyvän välitystavan mukaiseen toimintaan. Hyvän välitystavan ohjeen on laatinut Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n (KVKL) laki- ja lausuntovaliokunta, ja ohjetta päivitetään aina tarpeen mukaan nykyhetken tarpeita vastaavaksi. Päivitetty Hyvän välitystavan ohje julkaistaan 5.10.2016.
KVKL:n Hyvän välitystavan ohjeessa käsitellään kaikkia välitystoiminnan keskeisimpiä osa-alueita välityspalveluiden markkinoinnista ja toimeksiantosopimuksen laatimisesta aina ostotarjousmenettelyyn ja kaupantekotilaisuuteen saakka. Kuluttajalle hyvää välitystapaa noudattava yritys tarjoaa turvallisen ja luotettavan asuntokaupan, sillä välitysliikkeen jokainen toimija on sitoutunut noudattamaan työssään Hyvän välitystavan ohjeessa määriteltyjä pelisääntöjä. Hyvän välitystavan ohje löytyy verkosta, ja se on jokaisen vapaasti luettavissa.
Koska kiinteistönvälitysala muuttuu jatkuvasti, myös Hyvän välitystavan ohje joustaa ja päivittyy tarvittaessa. Hyvän välitystavan normin muodostumiseen vaikuttavat tuomioistuinten päätökset, kuluttajariitalautakunnan suositukset, viranomaisten ohjeistus sekä välitysalan vakiintuneet käytännöt. Myös uusien menettelytapojen esilletulo muovaa hyvän välitystavan ohjetta nykyhetkeen soveltuvaksi.
Hyvän välitystavan ohje kattaa kiinteistönvälitystoiminnan kaikki keskeiset vaiheet. Hyvää välitystapaa noudattavan välitysliikkeen tulee markkinoida palveluitaan totuudenmukaisesti ja tarjota kuluttajalle riittävästi tietoa välityspalvelun toteutuksesta. Mikäli välittäjä haluaa tarjota palveluitaan asuntoaan itse myyvälle henkilölle, tulee välittäjän tällöin kertoa selkeästi, että kyseessä on välityspalvelun tarjoaminen. Sen sijaan ostajaehdokkaaksi tekeytyminen tai soittaminen välityspalveluiden yhteydenotot kieltäneelle itsemyyjälle ei ole hyvän välitystavan mukaista toimintaa.
Lain mukaan välitysliikkeen tulee noudattaa välitystoiminnassaan selonottovelvollisuutta, mikä tarkoittaa, että välittäjän on selvitettävä erikseen määritellyt tiedot kohteesta sekä mahdollisissa epäselvissä tapauksissa selvitettävä toimeksiantajan antamien tietojen oikeellisuus. Käytännössä selonottovelvollisuuden toteuttaminen tapahtuu Hyvän välitystavan ohjeen mukaan siten, että välittäjä kysyy toimeksiantajalta kohteen tiedot, suorittaa kohtessa katselmuksen, hankkii kohteen asiakirjat ja muut selvitykset sekä vertailee saatuja tietoja keskenään.
Asuntoesittelyssä on oltava jokaisen ostajaehdokkaan saatavilla esite, josta löytyvät asuntomarkkinointiasetuksessa määrätyt kohteen vähimmäistiedot sekä muut olennaiset tiedot. Näiden lisäksi Hyvän välitystavan ohjeessa on määritelty erikseen muut asiakirjat ja selvitykset, jotka välitysliikkeen tulee hankkia ja perehtyä niihin.
Esittelyssä välittäjän on annettava ostajalle kaikki tiedot, jotka voivat vaikuttaa kaupasta päättämiseen, ja mahdollisista puutteellisista tiedoista on niin ikään mainittava sekä toimeksiantajalle että ostajaehdokkaille. Hyvän välitystavan ohjeesta löytyvät myös ohjeistukset ostotarjousmenettelyistä ja kaupantekotilaisuudesta.
SVKL
30.9.2016
